Kotimaamme historiaa siivittävät useat eri taiteilijat, jotka ovat vahvasti osa taidehistoriamme ydintä. He ovat luoneet kuva- sekä suunnittelutaidoillaan unohtumattomia teoksia, jotka ovat keränneet kuuluisuutta runsaasti myös maailmalla. 1800-luvulta alkaen suomalainen taide alkoi saada omaa muotoaan. Tällöin kansallisaate voimistui Venäjän vallan aikana. Kuvataiteessa perustettiin myös taiteen instituutioita. Suomesta ollaan havaittu taiteeseen liitettyjä esineellisiä ilmiöitä jo kivikaudelta lähtien. Näistä toimivat esimerkkeinä kalliomaalaukset sekä Huittisten hirvenpään kaltaiset eläinfiguurit.
Naapurimaalla Ruotsilla oli myös vahvasti vaikutus taiteemme olemukseen, aina 1800-luvulle saakka. Etenkin arkkitehtuuri on siihen aikaan kerännyt paljon vaikutteita. Myös ranskalaiset sekä saksalaiset vaikutteet olivat vahvoja, kun 1800-luvulla etsittiin kansallista taidetta.
Kotimaisen taiteen pyörteissä voi myös viettää hetken pelaten, kohteena uusimmat ja parhaimmat netticasinot. Oletko sinä bongannut netticasinoilla taidetta?
Tove Jansson
9. elokuuta, vuonna 1914, syntyi Helsingissä suomenruotsalainen taidemaalari, kirjailija, sarjakuvataiteilija sekä filosofian kunniatohtori Tove Jansson. Hänen uskomattomat luomuksensa sekä koko elämäntyönsä on jäänyt suomalaisten mieleen ikuisesti. Tove syntyi taiteilijaperheeseen, joka on varmasti myös osaltaan ollut erittäin merkittävässä roolissa hänen taiteellisuutensa sekä tuotteliaisuutensa kehityksessä.
Tove nousi ensimmäisen kerran voimakkaasti menestykseen 1940-luvulla, jolloin hänen ensimmäiset luomansa Muumi-kirjat ilmestyivät. Elämänsä aikansa Tove kuvitti sekä käsikirjoitti noin parikymmentä Muumi-kirjaa sekä proosaa. Ne ovatkin levinneet ympäri maapalloa ja niitä on myös käännetty ainakin 45 eri kielelle. Niistä ollaan tehty runsaasti filmi-, tv-, teatteri-, ooppera-, sekä radiosovitelmia. Tampereella sijaitsevasta Muumimuseosta on mahdollista nähdä Toven alkuperäisiä satukuvituksia sekä erikielisiä Muumi-kirjoja.
Vaikka Muumit olivatkin ja ovat edelleen yksi Toven suurimmista luomuksista, hän menestyi myöhemmin myös aikuisille tarkoitetun kuvataiteen, kirjallisuuden sekä kirjojen kuvitusten saralla. 1970-luvulta eteenpäin Tove keskittyi tuotannossaan tuomaan esille vähemmistöjen, naiseuden sekä homoseksuaalisuuden teemoja.
Tove toteutti elämänsä aikana paljon julkisia tilaustöitä sekä erilaisia koristemaalauksia, joita on ollut nähtävillä kouluissa, lastentarhoissa sekä Auroran lastensairaalassa.
Tove toteutti uransa aikana hyvin monipuolisesti erilaisia töitä, monumentaalityötä lasimaalauksista monimetrisiin öljymaalauksiin, sekä tilauksesta toteutettuja seinämaalauksia. Toven töitä voi ihailla esimerkiksi Haminan Seurahuoneen Marskin salista, jossa sijaitsee kaksi hänen suurikokoisinta maalaustaan.
Omien Muumi-kirjojensa lisäksi Tove toimi kuvittajana myös muiden lastenkirjallisuuden klassikoissa, kuten J. R. R. Tolkienin Hobittissa ja Lewis Carrollin romaanissa Liisan seikkailut ihmemaassa.
Tove on jäänyt ikuisesti osaksi kotimaisen taiteemme historiaa, hän oli erittäin lahjakas sekä suuri taiteilija, jonka elämäntyö ei koskaan tule unohtumaan.
Akseli Gallen-Kallela
26. huhtikuuta, vuonna 1865, syntyi yksi Suomen merkittävimmistä taidemaalareista, Akseli Gallen-Kallela, jonka taidesuuntauksena olivat realismi, kansallisromantiikka, symbolismi sekä karelianismi.
Uransa alkuvaiheessa hän keskittyi voimakkaasti erilaisiin realistisiin kansankuvauksiin, joista hän siirtyi romanttisilla vivahteilla luotuihin Karjala- sekä Kalevala-aiheisiin. 1890-luvulla Akseli Gallen-Kallela loi hyvin merkittäviä teoksia, joissa aiheena olivat symbolismi sekä realismi. Taulujen lisäksi hän loi esimerkiksi taidegrafiikkaa, freskoja, sekä suunnitelmia huonekaluiksi sekä tekstiileiksi. Suomen sisällissodan jälkeen hän sai tehtävän toimia Mannerheimin adjutanttina, jolloin hän suunnitteli armeijalle kunniamerkkejä sekä univormuja. Hän menestyi myös kansainvälisesti, sillä vuonna 1900 hänellä oli rooli Pariisin maailmannäyttelyssä sekä oma osastonsa Venetsian kansainvälisessä nykytaidenäyttelyssä.
Gallen-Kallela työskenteli myös Unkarissa uransa aikana, vuosina 1907–1908. Tällöin Budapestissa pidettiin Gallen-Kallelan oma taidenäyttely, jossa oli esillä lähes viisisataa teosta. Budapestiin on pystytetty Gallen-Kallelan muistomerkki Tonavan rantakadun lähellä sijaitsevaan puistoon.
Gallen-Kallelan ura oli alusta loppuun saakka erittäin monipuolinen sekä vaihderikas. Hän teki nimeä niin ulkomailla kuin Suomessakin. Suomen itsenäistymisen jälkeen, hän toimi Suomen tasavallan joukkojen kartanpiirtäjänä. Hän myös piirsi Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkit.
Aleksi Gallen-Kallelan kuuluisimpiin teoksiin kuuluvat Poika ja varis sekä Akka ja kissa. Muita teoksia ovat muun muassa Aino-taru, Symposion sekä Ad Astra. Kaikki nämä teokset ovat hänen tuotannossaan kuuluisia sekä erittäin merkittäviä tukipilareita suomalaisen taiteen historiassa. Gallen-Kallela opiskeli elämänsä aikana niin Suomessa kuin ulkomaillakin, esimerkiksi Pariisissa. Hän teki myös opintomatkoja ympäri maailmaa, Berliiniin, Lontooseen sekä Afrikkaan.
Uransa aikana Aleksi Gallen-Kallela sai muun muassa professorin arvonimen sekä kunniatohtorin tittelin. Häntä kutsutaan edelleen Suomen kansallistaiteilijaksi, jota hän kyllä olikin suurella taidolla sekä sydämellä. Hänen töitään on edelleen laajasti esillä ja niistä on otettukin jopa tatuointeja.